Voisiko autoa verrata työpaikkaan? Kuten autokuume voi iskeä nyt kesäreissuja suunniteltaessa, myös uutta työpaikkaa aletaan usein vilkuilla kesälomien lähestyessä. Autonomistajalle on tärkeää huoltaa autoa, jotta sen arvo säilyisi kilometrien kertyessä. Mutta onko työnantajalle yhtä tärkeää pitää huolta työntekijöistään? Perusteluja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen puolesta löytyy monia, mutta käännän katseen tällä kertaa rekrytointiin ja rekrytointikustannuksiin.

Tiedätkö sen tilanteen, kun tyytymätön työntekijä irtisanoutuu ja ei tarvitse kuin painaa nappia ja uusi on jo aloittanut? Minä en. Jotta uusi työntekijä voisi aloittaa, tulee sellainen ensin löytää (€). Tulee keskustella palkasta (€). Tulee hänet perehdyttää (€). Pahimmassa tapauksessa päätetään työsuhde koeajalla ja joudutaan etsimään toinen uusi työntekijä (€). Käydään uudet palkkaneuvottelut (€) ja perehdytetään tämä toinenkin uusi työntekijä (€). Kustannuksia (€) kertyy mm. työpaikkailmoittelusta sekä työtunneista, joita käytetään kaikkeen yllämainittuun.

Työtunteja voi toki vähentää esimerkiksi käyttämällä suorahakukonsulttia, johon 67% yrityksistä käytti vuonna 2016 noin 10 000 euroa tai enemmän per haku. Mutta entäs ne työt, jotka seisovat sillä aikaa, kun uutta työntekijää etsitään ja perehdytetään?

Kuten autokuume voi iskeä nyt kesäreissuja suunniteltaessa, myös uutta työpaikkaa aletaan vilkuilla yleensä juuri keväällä kesälomien lähestyessä.

Palataan vielä auton ja työpaikan yhtäläisyyksiin. Autoissa ja työpaikoissa vaihtoväli on nykyisin noin 3-4 vuotta. Faktaa on myös se, että kummankin osalta sana leviää nopeasti, niin hyvässä kuin pahassakin. Samalla kun testeissä valitaan vuoden auto, valitaan testeissä myös vuoden huonoin auto. Kun yksi työnantaja loistaa esimerkiksi Universumin työnantajatutkimuksessa, rypee toinen pohjalukemissa. Samaan aikaan, kun joku kiroaa ”pommiaan” Tekniikan maailman keskustelupalstalla, sauhuaa jonkun tyytymättömän työntekijän näppäimistö Glassdooriin tai Evulateen arvostelua työnantajastaan. Harvard business reviewin  ja ICM Unlimitedin tutkimuksen mukaan huonossa maineessa olevan työnantajan pitää maksaa rekrytointitilanteessa vähintään 10% enemmän palkkaa kuin muiden. Kermana kakun päällä huonolla työnantajakuvalla saattaa menettää myös asiakkaita (Esim. case Virgin media.)

Vieläkö mietit, kannattaako työnantajakuvaan panostaa ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista? Näin HR-ammattilaisena en voi kuin kysyä, miksi et panostaisi henkilöstöösi, kun uusia työntekijöitä rekrytoitaessa et kumminkaan saa kolmen vuoden takuuta?