Miten ratkaistaan johtamisen haasteet työvoiman monikulttuuristuessa ja polarisoituessa erilaisiin ikäryhmiin? Miten yksiköiden ja tiimien johtamisessa huomioidaan työn ja vapaa-ajan välisen raja-aidan häviäminen? Entä jos tiimin jäsenet työskentelevät eri aikavyöhykkeillä ja virtuaalitiimeissä? Miten eettisyyden ja yritysvastuullisuuden vaateiden lisääntyminen tulisi huomioida johtamisessa? Ja miten varmistetaan henkilöstötyön kustannusten jatkuva tehostaminen?

Henkilöstöjohtajan työssä tällaisten asioiden pohtiminen on nykyään arkipäivää. Uudesta, aiempaa strategisemmasta roolistaan huolimatta henkilöstöjohtaja ei voi unohtaa henkilöstötoiminnon perinteisiä, hallinnollisia tehtäviä.

Joskus voi käydä myös niin, että henkilöstötoiminto takkuaa operatiivisten tehtävien parissa kykenemättä nousemaan täyteen rooliinsa liiketoiminnan strategisena kumppanina. Näin käy, jos lautasella on liian paljon tavaraa ja kiireiset asiat vievät työpäivästä leijonan osan. Kiire lisää tutkitusti virheitä, kärsimättömyyttä ja kapeakatseisuutta. Kiireessä tulee tehtyä liian nopeita päätöksiä – tai vaihtoehtoisesti niitä ei synny lainkaan päätöksenteon tuntuessa ylivoimaiselta. Tällöin on löydettävä uusia tapoja selviytyä arjesta.

Taloudellinen taantuma ja kiristyvä kilpailu lisää henkilöstötoiminnon painetta tuottaa operatiiviset HR-palvelut jatkuvasti nykyistä sujuvammin ja kustannustehokkaammin. Samaan aikaan digitaalisaatio ja uudet pilvipalvelut ovat tuoneet myös henkilöstötyön automatisaatioon ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Fuusiot ja erilaiset liiketoimintajärjestelyt tuovat puolestaan jatkuvasti uutta tekemistä HR-ammattilaisten työpöydälle. On selvää, että start-up-yrityksessä ei vielä automatisoida henkilöstöprosesseja, vaan huomio keskitetään liiketoiminnan ja esimiestyön tukemiseen. Henkilöstötyö tuleekin aina sopeuttaa yrityksen tarpeisiin yrityksen elinkaaren vaiheen mukaan.