Tulevaisuuden työelämä edellyttää aiempaa suurempaa itseohjautuvuutta niin yksilöiltä kuin tiimeiltä. Tästä ollaan nykyisin melko yhtä mieltä. Tilannehan on tavoiteltava ja hyödyllinen kaikkien osapuolten kannalta: kun tiimit toimivat itseohjautuvasti, on mahdollista reagoida asiakkaan tarpeisiin nopeasti, esimiesten työkuorma kevenee ja yksittäiset asiantuntijat voivat saavuttaa suuremman sisäisen motivaation.

Mitä itseohjautuvuus sitten edellyttää toteutuakseen? Tarkastelen asiaa ennen kaikkea organisaation ylimmän johdon mutta myös linjaesimiehen näkökulmasta. Muutos ei lähde liikkeelle ennen kuin johtajat ovat siihen valmiita ja sallivat murroksen tapahtuvan. Tämä, kuten kaikki merkittävät muutokset, vaatii alkuvaiheessa paljon energiaa ja panostuksia. Miten valmis oma organisaatiosi on itseohjautuvuuteen?

  1. Tavoitteiden pitää olla kristallinkirkkaat. Itseohjautuvan tiimin täytyy tarkasti tietää, mitä työssä tavoitellaan ja mihin suuntaan pyritään. Tämän lisäksi tietysti toiminnan tarkoitus pitää olla selvillä. Mitä arvoa asiakkaalle pyritään tuottamaan? Mistä tiedetään, että siinä onnistutaan? Tavoitteiden rinnalle tarvitaan mittarit, joilla niiden toteutuminen todennetaan. On selvää, että tiimillä itsellään täytyy olla esteetön ja jatkuva pääsy mittareihin. Vanhanaikainen ”johdon raportointi” pitää unohtaa. Sen tilalle otetaan järjestelmä, jossa kaikki näkevät jatkuvasti missä mennään, kuten pelikentällä nähdään tulostaulusta.
  2. Roolien tulee olla selvät ja kaikkien tiedossa. On tunnistettava, mitä rooleja toiminnassa tarvitaan, lisäksi jokaisen pitää tuntea oma paikkansa pelikentällä. Itse ajattelen niin, että jokaiselle voidaan määrittää rooli suhteessa kaikkiin organisaation tehtäviin. Esimerkiksi taloushallinto ei välttämättä kuulu yrityksessä jokaisen kontolle, mutta jokaisella on siinäkin asiassa rooli, vähintäänkin matka- ja kululaskujen tekijänä sekä työajan raportoijana. Roolissa tarvittava osaaminen ja suoriutumisen taso voidaan määrittää ja jokaisen yksilön onnistuminen arvioida suhteessa näihin. Tämä vaihe vaatii aluksi paljon työtä ja ponnekkuutta johdon ja HR:n edustajilta, mutta kun rooli- ja osaamismäärittelyt on tehty, niistä tulee vahvasti ohjaavia työkaluja koko organisaatiolle.
  3. Osaaminen on saatava itseohjautumisen mahdollistavalle tasolle. Tämä voi edellyttää perehdyttämistä uudenlaisiin tehtäviin ja vastuisiin, jotka aiemmin olivat esimiesten heiniä – esimerkiksi työvuorolistojen laatiminen, asiakasreklamaatioiden hoitaminen, palautteen antaminen tiimin jäsenille jne. Oman itsensä johtamisen taidot, retoriikka eli puheoppi, neuvottelu- ja myyntitaidot – monet työelämän edellyttämistä taidoista ovat sellaisia, joita tutkinnosta ei välttämättä saada, vaan ne pitää työelämässä hankkia. Onneksi kuitenkin kaikki nämä ovat opittavissa ja valmennus järjestettävissä. Johdon ja esimiesten tulee kuitenkin uskaltaa ottaa tämä askel – ties mitä johdettavat sitten keksivät, kun oppivat itsekin johtamaan ja viemään asioita eteenpäin!
  4. Kuuntelu on uuden työelämän johtajilta edellytettävä taito, joka on yllättävän vaikea hallita sen korkeimmalla tasolla, toisen aidossa kuulemisessa ja ymmärtämisessä. Tässä kohtaa johdon ja esimiesten on hyvä ehkä itsekin palata koulun penkille harjoittelemaan. Kuuntelua voi nykyään helpottaa myös digitaalisin välinein, aina ei tarvitse mennä paikan päälle. Ilman kuuntelua ei itseohjautuvuudesta kuitenkaan ole paljoakaan hyötyä eikä se aidosti pääse toteutumaan, ellei johto vaihda paikkaansa kertojasta kuuntelijan roolin.
  5. Viimeiseksi, vastuut ja valtuudet tulee aidosti antaa niille, joilta itseohjautuvuutta vaaditaan – ne pitää uskaltaa myös ottaa vastaan. Muuten uusi johtamismalli on vain keisari uusissa vaatteissaan. Vastuulla tässä yhteydessä voidaan tarkoittaa myös täyden vastuun ottamista omasta tilanteesta ja työuran etenemisestä: esimerkiksi jos ajan myötä omat työtehtävät ja roolit eivät enää vastaakaan omaa osaamista, taipumuksia tai jopa terveydentilaa. Työnantaja voisi tällaisessa tilanteessa auttaa itseohjautuvaa henkilöä eteenpäin tarjoamalla ura-coachingia. Uusi suunta voi silloin löytyä joko nykyisen organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta. Tärkeintä on se, että jokaisessa tehtävässä ollaan täydellä sydämellä ja omasta vapaasta tahdosta.