”Älä koskaan kasva niin isoksi, ettetkö voisi esittää kysymyksiä. Älä koskaan tiedä niin paljon, ettetkö voisi oppia jotain uutta.” – Og Mandino

Mikä onni on voida joka päivä todeta oppineensa jotain uutta! Ei kulu päivääkään, ettenkö olisi kiitollinen siitä, mitä olen oppinut työssäni, lapsiltani, ystävieni parissa, artikkeleista, ulkomaailmasta.

Filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija Esa Saarinen on sanonut, että ”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita.” Sellaista valtaisaa, pienille lapsille ominaista fyysistä intoa ja paahtamista, jolloin mm. siirtymiset paikasta a paikkaan b tehdään aina ennemmin juosten kuin kävellen, ei minusta valitettavasti joka päivä löydy – sitä paitsi työpaikan käytävillä on turvallisinta kävellä eikä juosta. Mutta sisäistä paloa oppimiseen minulta löytyy, joka päivä!

Oppiminen konkretisoituu osaamiseen ja osaamisen jakamiseen, ja henkilöstön osaaminen konkretisoituu organisaation menestykseen.

Organisaatiossa on tunnistettavissa monenlaista osaamista:

  • Organisaatiolle kriittistä osaamista on se, mikä tuottaa yritykselle menestystä ja asiakasuskollisuutta. Organisaation tulee tunnistaa, mitkä ovat ne kriittiset osaamisen osa-alueet, joita ilman organisaatio ei pysty vastaamaan yrityksen liiketoiminnallisiin ja strategisiin tavoitteisiin.

  • Ammatti-/asiantuntijaosaaminen korostaa organisaation henkilöiden substanssiosaamista, kykyä suoriutua heille osoitetuista tehtävistä. Ilman oikeanlaista ja oikein kohdennettua asiantuntijaosaamista, organisaatio ei pysty vastaamaan sen kriittisten osaamisalueiden tarpeisiin.

  • Yrityskulttuuri ja yrityksen arvot määrittelevät organisaation toimintakulttuuriin ja arvokäyttäytymiseen liittyvää osaamista. Oman työskentelyn tulisi sopia vallitsevaan organisaatiokulttuuriin, ja lisäksi tulisi peilata, miten oma käyttäytyminen työyhteisössä ja tehdyssä työssä vastaa niihin yrityksen arvoihin, jotka toimivat yrityksen brändin perustana.

  • Jokaisella meistä on myös erilaista työelämäosaamista; kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, kykyä tulla toimeen ja tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Ihmisen persoonallisuus voi vaikuttaa tiettyjen työelämän taitojen tai heikkouksien korostumiseen, mutta oikeanlaisten työelämän taitojen tietoiseen oppimiseen ja omaksumiseen eivät persoonallisuuden tekijät kuitenkaan luo esteitä.

Ylipäätään organisaation osaamiskokonaisuus on kaikkien osaamisen osa-alueiden summa, ja jokaisella osa-alueella on oma roolinsa ja painoarvonsa oppivan organisaation toimivuudessa ja menestymisessä. Asiantuntijaorganisaatiossa osaaminen myös usein on henkilöihin kohdistuvaa, siitäkin huolimatta, että asioita pyritään mallintamaan ja prosesseja kuvaamaan.

Oppivassa organisaatiossa osaamisen jakamiseen kannustetaan ja tietämyksen arvo tunnistetaan, eikä kenelläkään pitäisi olla organisaation sisäisiä tai henkilökohtaisia ristiriitaisuuksia osaamisen jakamisen esteenä.

Osaamisen jakamiseen organisaation sisällä on tunnistettavissa useita keinoja ja tapoja:

  • Ehkä tutuin – mutta ei aina helpoin – keino osaamisen jakamiseen on kysyminen. Kysymistä ei tule nähdä osoituksena tietämättömyydestä tai huonommuudesta, vaan osoituksena halusta oppia lisää, uteliaisuudesta ja arvostuksesta toisen osaamista tai mielipidettä kohtaan. Oppivan organisaation työyhteisö on avoin osaamisen jakamiselle; kysymyksiä on helppo esittää ja osaamisen jakaminen koetaan ennen kaikkea työyhteisölle lisäarvoa tuottavana.

  • Osaamisen jakamista tapahtuu myös tietoisena tietojen ja tietämysten jakamisen prosessina, esimerkiksi yhteisten sparraus-sessioiden myötä, joissa osaamisen jakamiseen voidaan käyttää apuna mm. ennalta laadittuja kysymyksiä tai case-esimerkkejä. Osaamisen jakamisen sessiot toimivat hyvinä alustoina innovatiivisuudelle, uuden keksimiselle, tai jo olemassa olevien dokumenttien, toimintamallien tai prosessien päivittämiselle.

  • Organisaatiossa olemassa oleva konkreettinen ”tietämyspankki”, eli eri asioiden osaamiseen liittyvä dokumentaatio toimii helppona tiedon ja osaamisen jakamisen välineenä. Koko organisaatiolle tai kohdennetulle ryhmälle käytettävissä oleva dokumentaatio luo yhtenäisen pohjan osaamiselle, mutta on huomioitava myös yksilöiden kyky sisäistää asioita dokumenttien kautta. Pelkkä dokumenttien jakaminen ei riitä, vaan tiedon tulee yksilön sisäistämisen kautta siirtyä osaksi työskentelyä.

  • Osaamisen jakamista ja oppimista tapahtuu toisaalta paljon myös huomaamatta, hiljaa, toisiamme ja toistemme työskentelytapoja seuraamalla, olemalla mukana. Miten asiakastapaamisia viedään läpi, miten tarjouksia tehdään, miten kauppoja solmitaan, miten dokumentteja koostetaan, jne. Tästä ns. hiljaisesta oppimisesta ei välttämättä muodostu työohjeita tai prosessikuvauksia, mutta se kerryttää koko ajan henkilön substanssiosaamista sekä työskentelykulttuurin ja työelämän taitoja.